Petri Kokko Carpe diem

Suomi vuoden 2015 jälkeen

Suomen ulkomaan velka ylittää 60 %:n rajan näillä näkymin vuoden 2015 aikana (62 % Suomen Pankin ennusteen mukaan). Käytännössä tämä tarkoittaa Euroopan vakaus- ja kasvusopimuksen mukaan sitä, että Suomi joutuu EU:n tarkkailun alle.

AAA luokituksen putoaminen tarkoittaa heti alkuunsa sitä, että korkomenot kasvavat vuositasolla 2-3 miljardia. Mahdollisesti jossain vaiheessa enemmänkin, jos luottoluokitus rojahtaa reilusti alaspäin. Mikäli luottoluokitus suistuu matalammalle tasolle, niin asian korjaaminen/korjautuminen on vaivalloinen tie.

Suomen sisämarkkinat ovat sen verran pienet, ettei tätä probleemaa ratkaista piiskaamalla kansalaisia kulutusjuhliin. Ottaen vielä huomioon, että monet verot ja tätä kautta tuotteiden ja palveluiden hinnat kipuavat koko ajan ties minne.

Tarvitseisi tehdä jotain, eli jos nyt viimeinkin päästäisin keskustelemaan aivan uusista avauksista. Vaikkapa siitä, että mitä erityistä tulevaisuudessa tarvittavaa tietoa, taitoa ja osaamista Suomessa on, jota voidaan viedä globaalisti. Aina syntyy uusia tarpeita ja teollisuuden aloja jne. Nämä asiat täytyisi nyt oivaltaa, koska aina on joku, joka näkee ja oivaltaa mahdollisuuden varhaisessa vaiheessa. Miksi nämä oivaltajat eivät voisi olla maasta nimeltä Suomi?


Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (56 kommenttia)

Pjotr Hadermann

Suomessa tullaan näkemään vielä sellaista kurjuutta, joista on vain kuultu isovanhemmilta ja luettu kirjoista.

Ne ovat ihan suomalaisten itsensä tekemiä ongelmia.

Parinkymmenen vuoden kuluttua suomalaiset kaiholla muistelevat nykyisiä aikoja.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Niinhän me muistelemme kaiholla nytkin menneitä aikoja. Tuskin tämä taipumus tulee koskaan häviämään.

Petri Rautiainen

Ts. palaamme ajoissa takaaksepäin lähes 100 vuotta ja pulavuosia olivat myös ne Toisen Maailmansodan jälkeiset vuodet, joista on kohta 70 vuotta.

Täysin ovat suomalaisten itsensä aiheuttamia.

Voi olla, että parinkymmenen vuoden päästä itseä hauta kutsuu eikä tarvitse nähdä niitä aikoja.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Ei tavallinen suomalainen ole mitään aiheuttanut.

Petri Rautiainen Vastaus kommenttiin #5

Ne ovat nämä Suomen hallituksen herrat.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo Vastaus kommenttiin #6

Osittain mutta vielä paljon suuremmalta osin maailmantalous ja EU:n epäonnistunut talouspolitiikka. Ei Suomen herroillakaan ole juuri sananvaltaa, valitettavasti tai onneksi.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #6

Ollaanpa nyt rehellisiä. Jos ei muille, niin itsellemme. Jyrki Katainen toimi valtionvarainministerinä edellisessä hallituksess ja sössi taitamattomuuttaan ja tietämättömyyttään suunnillen kaiken, mitä sössiä voi. Seuraavissa vaaleissa tämä Siilinjärven Valo sai yli 30 000:n suomalaisen äänioikeutetun, täysijärkisenä noin yleisesti pidety, kansalaisen tuen uudelleenvalintaansa.

Ovatko lopputuloksesta vastuussa "herrat" vai äänestäjät?

Juhani Kahela Vastaus kommenttiin #16

Neuvostokansan kurjuudesta vastuussa oli kommunistipuolue. Suomen kansaa kurjistaa ay- mafia.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #18
Käyttäjän jallerajala kuva
Jari Rajala

Olen kannustanut lapsiani hyvään kielitaitoon, et sit kun lähtö tulee niin pärjäilee maalimalla ainakin sen puolesta :o Perstuntuma on sellainen, että juhlat on kohta juhlittu :( Alkaa arki.

Mike Amory

Tämä Suomi-laiva vuotaa jokaisesta saumasta.

Laivan kapteeni huutaa miehiä pumppuihin, mutta pumppuja ei ole ja uusia ei ole vara rakentaa. Vanhat pumput myytiin liikaa saastuttavina Kiinaan. Jäljellä on vain venäläisiä sinkkiämpäreitä, jotka nekin vuotavat pahasti.

Pjotr Hadermann

''Olen kannustanut lapsiani hyvään kielitaitoon''

Sama juttu. Tosin taidan lähteä itsekin.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Ja lähtökohdista, missä kaikki säästöt oli jo käytetty loppuun.

Tiet on kuopilla ja montuilla, varret niittämättä enimmäkseen.

Opettajat ja virkamiehet lomautettu toimintojen ylläpitämisen rajamaille.

Hallitus näpertelee olemattomien uudistusten kimpussa, mikä vastaa kärpäsen munimista kuivettuneeseen lehmänläjään. Mittakaava ja vaikutukset ovat yhteneväiset.

Blogistin skenaario on sinänsä kohtelias, koska massan kiihtyvyys on jo saanut yliotteen ja jarrumiehiltä lipsahtaa ote luultavasti Saksan vaalien tiimellyksessä. Sitten vaan pidellään reunoista kiinni.

ulf fallenius

Mutta tätä Suomen kansa haluaa nimittäin etuuksia ja hyvinvointia ja siitä on äänestettykin ja yksikään politiikko ei uskalla tätä pilvilinnaa pistää purkuun.Hintana tästä on tuleva Kreikka ja maailmanpakki kyllä kertoo mitä mitä tehdä kuin Suomi on raunioilla eikä suostunut luopumaan mistään.Mitä tekee politiikkot tässä tilanteessa no lupaa lisää etuja mihin rahat ei riitä ja vaalitkin lähenee missä lupausten kirjo on valtava ja alennusta ei lue missään mistään.

Juhani Piironen

Yksi asia, mikä aina unohtuu, on se että meidän ei tarvitse keksiä mitään uutta.

Meillä on jo vientiteollisuus, joka investoi hirvittävästi koko ajan.

Ne eivät vaan investoi Suomeen.

Meidän täytyy vain saada oma teollisuutemme investoimaan takaisin Suomeen, niin sen jälkeen kaikki on hyvin.

Siis ei kuriteta päästömääräyksin ja rikkidirektiivein yms. "paskalein" teollisuutta, eikä ihmisiä.

Niin helppoa se on.

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen

Asia joka unohtuu taas kerran eu kriittisiltä persuilta on se että velan määrällä ei ole juurikaan merkitystä. Sillä on kenelle olet velkaa!

Nyt Suomi lainaa 14 liikepankilta kaiken mitä se velkaantuu. Ollaan savet housussa kuin tuo 60% raja lähestyy, hui mitä nyt tehdään.

Japanissa velkasuhde on +220% mutta kun valtio on 90% velkaa omalle itsenäiselle keskuspankilleen niin eipä ole niin väliä.

Niin kauan kun olemme eurossa ja eussa niin Suomella ei ole mitään mahdollisuuksia, ei mitään!

Tunnustakaa tosiasiat ja ruvetkaa tekemään asioita joilla on oikeasti merkitystä = Suomen itsenäisyyden palauttaminen.

Ei senkään jälkeen mitään ruusuilla tanssimista ole mutta on ainakin ohjaksest omisssa käsissä!!!

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

"Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle ja sitä käyttää valtiopäiville kokoontunut eduskunta."

Onko kansa, äänioikeutetut kansalaiset, vastuussa siitä, mitä heidän vapaissa vaaleissansa valitsema eduskuntansa tekee?

Juhani Kahela

Ei valitettavasti ole vaan näin. Eduskunta on luovuttanut vallan EK:lle ja ay-liikkeelle.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Eduskunta ei voi luovutta "pois" valtaa, jota sillä ei ole.

Juhani Kahela Vastaus kommenttiin #21

Eduskunnalla on kaikki valta. Esimerkiksi se voisi kieltää EK:n ja ay-liikkeen toiminnat kansantaloutta tuhoavista sopimuksista ja pelastaa kansatalouden.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #22

Väärin. Eduskunnan toimintaa rajoittaa perustuslaki. Kaikki valta on kansalla, äänestäjillä. Kansa Suomessa on suveeni toimija. Myös ay-liikkeen jäsenet ovat äänestäjiä, kansalaisia.

Juhani Kahela Vastaus kommenttiin #23

Väärin. Kansa/äänestäjät eivät säädä ensimmäistäkään lakia. Toimivissa demokratioissa on päättäjiä sitovat kansan äänestykset

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #24

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, ei eduskunnalle eikä esim. hallitukselle. Sitä käyttää valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Eduskunta toimii kansan antamalla valtakirjalla. Kansa on suvereeni toimija, eduskunta ei. Eduskunta voidaan vaihtaa, kansaa ei. Eduskunnan toimintaa rajaa perustuslaki.

Suomi on toimiva demokratia. Syyria ei.

Näin se nyt vain on.

Juhani Kahela Vastaus kommenttiin #25

Kukkua kans. Suurin osa kansanedustajista on pettureita takinkääntäjiä, jotka selittelevät ja kannatus hupenee. Alvia ei nosteta, Kreikkaa ei rahoiteta muuten kuin 100-prosenttisilla vakuuksilla. Alvia nostettiin ja Kreikalle mätettiin ja mätetään rahaa. Vakuudet ovat täyttä huuhaata. Vain hallituspuolueen jäsenkirjan omistava voi olla niin sokea, että ei tajua kansan kusetusta.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #27

Ja sitten kansa valitsee samat "kusettajat" uudelleen eduskuntaan.

Kansanvaltaisessa oikeusvaltiossa kansalla on täysi oikeus käyttäytyä idioottimaisesti. Maksuvelvollisuus kuitenkin säilyy.

Jos yli 30 000 äänioikeutettua äänestää Siilinjärven Valon eduskuntaan hänen aiemmista hölmöilyistään huolimatta, yli 30 000 äänioikeutettua on sitä mieltä, että Kutvonen on toiminut niin kuin halutaankin.

Näin se nyt vain on.

A.A. Remes Vastaus kommenttiin #23

Tosin kansa luovuttaa tuon vallankäytön määräajaksi, eli 4-vuodeksi kerrallaan eduskunnalle,joka on kaventanut myös perustuslakimme takaamia oikeuksia mm. omaisuuden suojan suhteen.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #29

Ja sitten 4-vuotiskauden jälkeenkansa valitsee nuo samat tyypit uudelleen eduskuntaan, joten kansa osoittaa hyväksyneensä teon. Toisinkin olisi voinut äänestää.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Valtion velan määrä ei ole merkityksellinen, keskivertokansalaisen kulutuskyky on.

Valtion lainanotosta tarkemmin: http://jheyno.puheenvuoro.uusisuomi.fi/144348-kans...

Juhani Kahela

Yes. Kulutuskyky/ostovoima on oikea mittari. Jurpilainen on tehnyt kaikkensa kansan ostovoiman alentamiseksi. Alvia, energia-, poltoaine-, autoveroa jne on korotettu. EK:n tarjoama nollalinja on pientä verrattuna Jurpilaisen myrkkypillereihin.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Verotus ei vähennä kulutuskykyä. Aiheesta tarkemmin: http://jheyno.puheenvuoro.uusisuomi.fi/142150-kans...

Miksi muka kaiken maailman mehiläisissä, pulsseissa ja tohtoritaloissa ym. käynti olisi kulutusta, mutta arvauskeskuksessa käynti ei?

Juhani Kahela Vastaus kommenttiin #32

Juku. Suomen talousongelmat ovat ohi. Kun verotus ei vaikuta kulutuskykyyn niin verotus 100 prosenttiin, kulutusjuhlat jatkuvat ja valtion velat voidaan hoitaa kevyesti. Taitaapi olla jonkun puolueen talousoppia. Anna minun kaikki kestää.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #33

Mitäpä jos lukisit viestini ennen kuin olet kommentoivinasi sitä?

Suosittelen lukemaan linkin tekstin.

Jari Reinikka Vastaus kommenttiin #32

Kyllä omalla valuutalla ja itsenäisellä keskuspankilla operoivalla valtiolla verotus juurikin leikkaa ostovoimaa. Näin vieraalla valuutalla toimittaessa sillä rahoitetaan julkiset menot.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #35

Joten...: Miksi muka kaiken maailman mehiläisissä, pulsseissa ja tohtoritaloissa ym. käynti olisi kulutusta, mutta arvauskeskuksessa käynti ei?

Jari Reinikka Vastaus kommenttiin #36

Rahoitetaanko mehiläisen, pulssien yms. toiminta veroilla tai ns. valtion "syömävelalla"?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #37

Jospa ihan vastaisit kysymykseen;

Sekä verorahoitetun arvauskeskusken että nuo mehiläiset ym. kustantavat ne ihan samat kuluttajat. Ja myös noiden "yksityisten" kustannuksia maksetaan verovaroin, nk. kelakorvauksin. Jopa niin, että "yksityinen" vuodepaikka sairaalassa saa enemmän tukea verovaroista kuin "julkisin varoin" maksettu.

Jari Reinikka Vastaus kommenttiin #38

En ymmärrä miksi haluat tentata minulta juuri tätä asiaa, mutta jos molempia tuetaan verovaroin(tai velalla) niin lasken molemmat tällöin julkiseksi palveluksi. Toisaalta jos joudun käyttämään omaa rahaa enemmän nyt sitten vaikka siellä mehiläisessä, niin kyllähän se kansantalouden kannalta on parempi, koska joudun tekemään taas enemmän töitä, että saan laskun maksettua. Mikä se perimmäinen pointti oli kysymyksessäsi?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #39

"Pointti" kai oli ihan yksinkertainen ja selvä: Millä ihmeen logiikalla ykstyisellä käyminen ja "omalla rahalla" maksaminen on kulutusta, mutta julkisella käyminen ja veroina (verotkin kun maksetaan ihan "omalla rahalla") maksaminen ei ole kulutusta?

Jari Reinikka Vastaus kommenttiin #40

Mielestäni vastasin tähän jo edellisessä kommentissani eli jos molempia tuetaan julkisin varoin ja blaa blaa...ja en mielestäni edes väittänyt, että se ei olisi kulutusta siinä kuin mehiläisessä käyntikin em. ehdoilla. Otin vain kantaa tuohon verotuksen rooliin ostovoiman leikkaamisen välineenä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #41

No jos molemmat kerran ovat kulutusta eli ostovoiman käyttöä, niin millä ihmeen logiikalla verotus vähentää kulutusta eli ostovoimaa?

Jari Reinikka Vastaus kommenttiin #43
Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #44

Katsottu on. Mitäpä jos nyt sitten vastaisit?

Siis: No jos molemmat kerran ovat kulutusta eli ostovoiman käyttöä, niin millä ihmeen logiikalla verotus vähentää kulutusta eli ostovoimaa?

Jari Reinikka Vastaus kommenttiin #46

Vähemmän fyrkkaa liikenteessä mitä kuluttaa. Ja huomioi, että puhun tilanteesta jolloin valtiolla on oma valuutta ja itsenäinen rahapolitiikka. Tällöin valtio voi lisätä fyrkkaa liikenteeseen niin kuin parhaaksi kokee ja verottaa ylimääräiset jottei inflaatiopeikko iske. Nyt valtiokin lainaa rahaa pankista ja on pakotettu kustantamaan julkiset menot verokertymästä, koska nykyinen valuutta on kuin ulkomainen valuutta. Merkittävä tekijä on se millainen valuutta on käytössä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #47

Et vieläkään vastaa kysymykseen, joten toistetaanpa, nyt vielä yksinkertaisempana:

Jos verotuksella maksetut palvelut ovat kulutusta, millä logiikalla verotus vähentää kulutusta?

Jari Reinikka Vastaus kommenttiin #48

Ähh..jos sulla on oma raha, niin sun ei tarvitse maksaa julkisia palveluita verokertymästä. Mieti asiaa hetki, niin ehkä se aukeaa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #49

Mutta kun se verokertymäkin koostuu ihan niistä "omista rahoista", joten mitäpä jos vastaisit kysymykseen?

Jos verotuksella maksetut palvelut ovat kulutusta, millä logiikalla verotus vähentää kulutusta?

Jari Reinikka Vastaus kommenttiin #50

Te ette ymmärrä. Riippuu täysin siitä millainen valuutta on käytössä, oma vai vieras. Jos on oma, niin et tarvitse veroja julkisten palveluiden pyörittämiseen. Jos taas joudut lainaamaan rahat, niin kuin Suomi tällä hetkellä, niin tarvitset verot julkisten palveluiden pyörittämiseen.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #51

Et siis osaa vastata. Selvä.

Jari Reinikka Vastaus kommenttiin #52

Olen vastannut jo useamman kerran. Te ette vain ymmärrä. Olette hirttäytynyt tuohon kulutus termiin joka jo itsessään on typerä.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #52

Jouko Heynolle. Reinikka on siinä ihan oikeassa, että keskityt epäolennaisuuteen, kun tarkastelet asiaa käsitteen 'kulutus' kannalta.

Jouduin vähän aikaa kelaamaan ja selaamaan viestejä taaksepäin, että itsekin pääsin pointtiisi kulutuksesta käsiksi.

Terveydenhoitokulujen yksityisten henkilöiden omasta pussista maksamisella ja verorahoista maksamisella todellakin on eroa. Asia on monelle intuitiivisesti päivänselvä, mutta asian selittäminen on yllättävän hankalaa. Kuitenkin lähinnä vain sen vuoksi, että se on niin ilmeinen.

Väännänpä rautalangasta. Ajatusleikillisenä lähtökohtana kaikessa yhteiskuntatoiminnassa voisi pitää sitä tilannetta, että kukin yksilö kustantaa itse kaikki elämiseensä liittyvät kulut. Terveydenhoito- ja sairaalamaksut, viranomaiskäsittelykustannukset suurina asiakasmaksuina, oman koulutuksen toisen asteen opinnoista lähtien tai mihin saakka vanhemmat nyt haluavatkaan lapsensa koulutuksen kustantaa. Edellinen pätisi siis myös omista lapsista koituviin kustannuksiin.

Edellä selostamani on jo yksi perusperiaatteistakin kaikkien länsimaiden yhteiskuntarakenteissa: yksilöt kustantavat >mahdollisimman< suuren osan elinkustannuksistaan itse. Miksi näin?

Siksi koska kyseinen tavoite, tai ainakin jos sitä sovelletaan riittävästi yhteiskunnassa, pitää niin sanotusti tulen yksilöiden persuksien alla. Se pitää yhteiskunnan liikkeessä.

Kuitenkin tuosta tavoitteesta on järkevä joustaa sopivassa määrin. Esimerkiksi veromaksun kaltaiset sairausvakuutusmaksut ovat nimensä mukaisesti vakuutusmaksuja, joita yhteiskunnan on järkevä kerätä yksilöiltä turvaamaan yksittäisten henkilöiden aina silloin tällöin kohtaamia elämän satunnaisuuksia. Joku joutuu onnettomuuteen, jonka seurauksena on tarve isoille ja kalliille leikkausoperaatioille, joita kukaan ei omasta pussistaan yksin kykenisi maksamaan. Tällöin tulevat sairausvakuutusmaksujen(kin) muodossa maksetut verorahat onnettomuuden kohdanneen yksilön avuksi.

Toinen halvaantuu loppuiäkseen kaulasta alaspäin. Näitä tapauksia varten yhteisvastuukassa on tarpeen, olkoonkin että halvaantuminen olisi tapahtunut kännipäissään toilailun seurauksena. Aika harvassa lienevät ne ihmiset, jotka eivät haluaisi kyseisen ihmisen hoitoa yhteiskunnan varoista kustantaa.

Ymmärtänet idean. Kuitenkin tuo edellä mainitsemani 'sopivassa määrin' on varsin hankala balansointikysymys. Mikäli yksilöiden sairaala- ja terveydenhoitokuluja aletaan liiassa määrin kustantamaan verorahoista, alkaa se hiljalleen aiheuttamaan yhteiskunnassa yksilöiden keskuudessa moraalikatoa, sillä "Kela ny kuitenki maksaa". Ymmärrys sen suhteen, mitä alkuperäistä tarkoitusta varten verorahat on alunperin kerätty alkaa hämärtymään, ja niitä aletaan käyttämään surutta väärin. Yksilöiden vastuuta omasta elämästään aletaan höllentämään sekä yksilöt itse höllentävät vastuuta omasta elämästään.

Jokainen tajuaa, minkälaiseen kierteeseen edellinen johtaa. Kierteeseen, jonka piirteitä ovat leväperäisen, holtittoman ja edesvastuuttoman käytöksen lisääntyminen ("mitä välii ku valtio maksaa"), tarve kiristää verotusta, kehäpäätelmän "koska mä maksan ny entistä enemmän veroja ni mullahan on oikeus vaatia enemmän ilmasia palveluitaki järjestelmältä" ilmaantuminen ihmisten huulille, tarve edelleen kiristää verotusta, kierteen syveneminen, niiden jotka vielä pitävät huolen itsestään ja miksei kaikkien muidenkin turhautumaan alkaminen kiristyvän verotuksen myötä, moraalikadon syveneminen, verotuksen kiristäminen, kierteen syveneminen kunnes..

Kunnes järjestelmä on käynyt aivan liian raskaaksi ja se romahtaa. Jokainen voi miettiä, missä kohdin kyseistä kierrettä esimerkiksi Suomi on menossa. Ainakin sen voi huoletta sanoa, että Suomi on jo kauan aikaa sitten ohittanut sen pisteen, jossa yhteisvastuullisesti kerätyistä varoista tapahtunutta sairaanhoitokustannusten kattamista oli sopivassa määrin.

"Sopivassa määrin" voi ajatella riippuvan myös kansalaisten keskimääräisestä moraalista. Väitän, että esimerkiksi 60-luvun keskiarvo moraalista salli suuremman yhteisvastuullisen kustantamisen tason kuin vaikkapa 2000-luvun keskiarvo. Nykyisin siis pitäisi taas patistaa yksilöitä enemmän oman elämänsä kustantamiseen, sytyttää sitä tulta takamusten alle, mutta vaikeaksihan homman tekee nyt, kun töitä on vähemmän tarjolla jne.

Vaikea yhtälö. Asuin vajaan vuoden äskettäin Ruotsissa, ja jouduin toteamaan, että siellä kansalaisten keskimääräinen moraali on parempaa tasoa kuin Suomen. Ruotsissa nähdään myös selkeämmin kunnia-asiana se, että kykenee vastaamaan omasta elämästään.

Väitän, että mainitsemissani eroissa Suomen ja Ruotsin välillä, eroissa kansalaisten mentaliteetissa ja moraalissa, piilee kenties fundamentaalisin syy siihen, miksi Ruotsilla pyyhkii paremmin kuin Suomella.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #55

" Reinikka on siinä ihan oikeassa, että keskityt epäolennaisuuteen, kun tarkastelet asiaa käsitteen 'kulutus' kannalta."

Keskustelusäikeen aihe oli kulutus. Ei siis niinkään epäolennaista (ks. viestit 26 ja 28).

" Asia on monelle intuitiivisesti päivänselvä,"

Intuitiolla ja "kansantalous)tieteellä on vissi ero. Intuitiivisesti "keskipakoisvoima" on olemassa, tieteellisesti ei.

"Ajatusleikillisenä lähtökohtana kaikessa yhteiskuntatoiminnassa voisi pitää sitä tilannetta, että kukin yksilö kustantaa itse kaikki elämiseensä liittyvät kulut."

Niin voisi. Näin on mm. Intiassa. Unelmayhteiskuntasi?

"oman koulutuksen toisen asteen opinnoista lähtien tai mihin saakka vanhemmat nyt haluavatkaan lapsensa koulutuksen kustantaa."

Miksi toisen asteen? Miksei jo ensiasteen?

"Edellinen pätisi siis myös omista lapsista koituviin kustannuksiin."

Näin on mm. Syyriassa: perhe ja suku toimivat yhteiskunnan perusrakenteena. Unelmayhteiskuntasi?

" kaikkien länsimaiden yhteiskuntarakenteissa: yksilöt kustantavat >mahdollisimman< suuren osan elinkustannuksistaan itse."

Eivätkö Pohjoismaat ole "länsimaisia yhteiskuntia"?

"Se pitää yhteiskunnan liikkeessä."

Mitähän tämä tarkoittaa? Ainakin arabiyhteiskunnat ovat tällä hetkellä hyvinkin rajussa "liikkeessä".

"Kuitenkin tuosta tavoitteesta on järkevä joustaa sopivassa määrin."

*Kuka* päättää, mikä on "sopiva määrä"? Kenellä on lopullinen *valta*?

"Aika harvassa lienevät ne ihmiset, jotka eivät haluaisi kyseisen ihmisen hoitoa yhteiskunnan varoista kustantaa."

Katsopa tarkemmin uuslibertaarien "ajatushautomoiden" esityksiä.

"liiassa määrin kustantamaan verorahoista, alkaa se hiljalleen aiheuttamaan yhteiskunnassa yksilöiden keskuudessa moraalikatoa,".

Moraali ei kuulu kansantaoustieteeseen, se kuuluu politiikkaan.

"Kunnes järjestelmä on käynyt aivan liian raskaaksi ja se romahtaa. Jokainen voi miettiä, missä kohdin kyseistä kierrettä esimerkiksi Suomi on menossa."

Tutkimukset osoittavat kiistatta, että "systeemi romahtaa", ts. verotulot alkavat laskea verotuksen kiereyden takia, kun veroaste nousee yli 70 %:n.

"Sopivassa määrin" voi ajatella riippuvan myös kansalaisten keskimääräisestä moraalista. Väitän, että esimerkiksi 60-luvun keskiarvo moraalista salli suuremman yhteisvastuullisen kustantamisen tason kuin vaikkapa 2000-luvun keskiarvo."

Kuitenkin nettoveroaste oli tuolloin selvästi korkeampi.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #57

Miten voitkaan Jouko Heyno olla noin varma siitä, että yritit kaikissa kohdin ymmärtää tekstiä etkä missään nimessä poiminut yksittäisiä lauseenosia esille ja vääntänyt niitä asiaankuulumattomille raiteille?

Kuvan perusteella olet kypsään ikään ehtinyt mies, mutta kirjoittelu- ja liekö myös keskustelutyylisi on puhtaan lapsellinen.

Kuitenkin niihin kohtiin, jotka kommentin ansaitsevat:

"*Kuka* päättää, mikä on "sopiva määrä"? Kenellä on lopullinen *valta*?"

Ne ihmiset, ketkä nyt kulloinkin asioista päättävät. Ja myös ne, jotka asiasta ovat aiemmin päättäneet, sillä kovin usein aiemmin tehdyt ratkaisut vakiintuvat myöhemmin samoissa asemissa oleville henkilöille ohjenuoriksi, sementoituvat yhteiskunnallisiksi käytännöiksi.

'Lopullinen valta' ainakin yksittäisen valtion tasolla lienee siellä johtavat virkamiehet - johtavat poliitikot akselilla.

"Moraali ei kuulu kansantaoustieteeseen, se kuuluu politiikkaan."

Oletko nyt aivan varma? Kyllä kansantaloustieteessä tunnetaan mm. käsite moraalikato. Kansantalouden toiminta juontuu suurelta osin tehdyistä poliittisista ratkaisuista, politiikasta, ja kun moraali kuuluu politiikkaan, on ihmisten moraalin keskimääräinen taso hyvin olennainen tekijä myös kansantalouden toimivuuden kannalta. Se on sitä jo muutoinkin, ei pelkästään tuon politiikka-linkin kautta. Kansantalous on ihmisten toimintaa. Ihmisten toimintaa ohjaa hyvin olennaisesti ihmisten moraali. Yhteys ei voisi olla paljoakaan selkeämpi.

"Kuitenkin nettoveroaste oli tuolloin selvästi korkeampi."

Niin? Asiahan nimenomaan tukee sitä, mitä kirjoitin. Ja johtuisikohan yksinkertaisesti tuolloisten reaaliansioiden ja reaalikustanusten välisestä suhteesta; se kun oli huomattavasti epäsuotuisampi kuin 2000-luvulla ehti olemaan. Elintaso ei siis ollut yhtä korkea eli silloisiin reaaliansioihin nähden ihmiset maksoivat yhteiskunnallisista palveluista nykypäivään nähden korkeamman hinnan -> korkeampi nettoveroaste.

Juhani Kahela Vastaus kommenttiin #58

Ajattelusta ja kirjoituksista päätellen on puolueuskonnillinen hyväntahtoinen h*lm*, joita kaiki puolueet ovat pullollaan.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #59

Milleköhän puolueelle mahdan olla uskollinen tällä kertaa?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #58

"'Lopullinen valta' ainakin yksittäisen valtion tasolla lienee siellä johtavat virkamiehet - johtavat poliitikot akselilla."

Ei liene. Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle. "Poliitikot" olemme ihan itse valinneet - toisinkin voi valita. Jos 30 000 suomalaista äänioikeutettua äänestää Siilinjärven Valoa eduskuntaan, voidaan tilanne tulkita vain ja ainoastaan niin, että nuo 30 000 äänioikeutettua suomalaista *haluavat* Kutvosen eduskuntaan. Eduskuntaan ei pääse *millään muulla* keinolla.

""Moraali ei kuulu kansantaoustieteeseen, se kuuluu politiikkaan."

Oletko nyt aivan varma?"

Olen. Aiheesta tarkemmin: http://jheyno.puheenvuoro.uusisuomi.fi/124129-kans...

""Kuitenkin nettoveroaste oli tuolloin selvästi korkeampi."

Niin? Asiahan nimenomaan tukee sitä, mitä kirjoitin."

Ei tue. Sinä kirjoitit: ""Sopivassa määrin" voi ajatella riippuvan myös kansalaisten keskimääräisestä moraalista. Väitän, että esimerkiksi 60-luvun keskiarvo moraalista salli suuremman yhteisvastuullisen kustantamisen tason kuin vaikkapa 2000-luvun keskiarvo. Nykyisin siis pitäisi taas patistaa yksilöitä enemmän oman elämänsä kustantamiseen, sytyttää sitä tulta takamusten alle, mutta vaikeaksihan homman tekee nyt, kun töitä on vähemmän tarjolla jne."

Syyn moraalikatoon esitit: "Mikäli yksilöiden sairaala- ja terveydenhoitokuluja aletaan liiassa määrin kustantamaan verorahoista, alkaa se hiljalleen aiheuttamaan yhteiskunnassa yksilöiden keskuudessa moraalikatoa, sillä "Kela ny kuitenki maksaa". Ymmärrys sen suhteen, mitä alkuperäistä tarkoitusta varten verorahat on alunperin kerätty alkaa hämärtymään, ja niitä aletaan käyttämään surutta väärin. Yksilöiden vastuuta omasta elämästään aletaan höllentämään sekä yksilöt itse höllentävät vastuuta omasta elämästään."

Milläs noita verovaroin maksettavia kustannetaan, jos ei verovaroin?

"Ja johtuisikohan yksinkertaisesti tuolloisten reaaliansioiden ja reaalikustanusten välisestä suhteesta; se kun oli huomattavasti epäsuotuisampi kuin 2000-luvulla ehti olemaan."

Mitähän tämä oikein tarkoittaa?

"Elintaso ei siis ollut yhtä korkea eli silloisiin reaaliansioihin nähden ihmiset maksoivat yhteiskunnallisista palveluista nykypäivään nähden korkeamman hinnan -> korkeampi nettoveroaste."

Nettoveroaste lasketaan prosenteissa, sillä ei ole mitään tekemistä reaaliansioiden määrän kanssa. 50 % X:stä on aivan yhtä suuri osuus kuin 50 % Y:stä.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

"Ei liene. Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle. "Poliitikot" olemme ihan itse valinneet.. blaah blaah"

Kansalaisten inspiroimiseen tarkoitetun vaalipuheen osaksi tuo kelvannee; naiivi kuitenkin hän, joka jäisi mantrana tuota hokemaan siinä vaiheessa, kun vallan pesäkkeitä yritettäisiin paikallistaa.

"Milläs noita verovaroin maksettavia kustannetaan, jos ei verovaroin?"

En tiedä, miten kysymyksesi liittyi yhtään mihinkään, mutta loogisesti: joko lainarahalla tai sitten leikataan kustannuksia sen verran pois, että taas pystytään verokertymällä kaikki kustantamaan.

"Ei tue."

Kyllä "nettoveroaste oli tuolloin selvästi korkeampi" on varsin hyvin linjassa väitteen "60-luvun keskiarvo moraalista salli suuremman yhteisvastuullisen kustantamisen tason" kanssa.

"Mitähän tämä oikein tarkoittaa?"

Yksi sana unohtunut pois, mutta ei niin olennainen: "..kuin 2000-luvulla ehti huipussaan olemaan." Toki tuohon voisi laittaa yhtä hyvin "kuin mitä on tänä päivänä / oli 90-luvulla / 80-luvulla" jne.

"Nettoveroaste lasketaan prosenteissa, sillä ei ole mitään tekemistä reaaliansioiden määrän kanssa. 50 % X:stä on aivan yhtä suuri osuus kuin 50 % Y:stä."

Luulen, että valtaosa peruskoulun yläluokkalaisistakin tietää sen tosiasian, että veroaste ilmaistaan prosenteissa, ja että osuuksina ilmaisten 50 prosenttia on yhtä kuin 50 prosenttia.

Toimituksen poiminnat

Sivut